Langkawilta Koh Lipelle

Nyt ollaan täällä pienellä Thaimaan saarella Koh Lipellä. Lähdettiin tänne Langkawilta 27.12. kun oltiin edellisenä iltana ostettu paikalliselta matkatoimistolta (joita Langkawilla on samalla tavalla useita, kuten joka paikassa Thaimaassakin) lauttaliput. Setti sisälsi noudon majapaikalta, kyydin lauttasatamaan ja vesiteitse siis matkan tänne Koh Lipelle. Meille sanottiin, että matka kestäisi lautalla 2,5 h, mutta aikaa meni kyllä paljon paljon enemmän. Ensin lauttamatka Satuniin, jossa saimme Thaimaan viisumit pariksi viikoksi, kesti noin 2h, jonka jälkeen jouduttiin odottelemaan Satunin satamassa 2 h että seuraava botski tulisi hakemaan meitä (ja muita matkalaisia) ja tämän jälkeen matka Satunista Lipelle kesti vielä noin pari tuntia.
Kun päästiin perille, huomattiin harmiksemme, että Koh Lipe on aika turistisoitunut paikka myös ollakseen näin pieni saari. Täällä ei ole kuin yksi pariin suuntaan haarautuva kivitie, walking street (kävelytie), eikä autoja ollenkaan. Mopojakin on vain muutamia ja parhaimmat resortit kuljettavat matkalaisia myös golf-autoilla (golf-kenttää ei siis ole). Saarella on kolme päärantaa, Pattaya beach, Sunrise beach ja Sunset beach. Me ollaan täällä Sunrise beachilla, koska ei haluttu jäädä Pattaya beachille, joka on kaikkein ruuhkaisin. Mikäli halutaan mennä esimerkiksi uutena vuotena Pattaya beachille, ei tästäkään kävele kuin varmaan 15 min maksimissaan kävelykatua pitkin sinne. Myös tällä Sunrise beachilla on koko ranta täynnä alusta loppuun erilaisia majoituspaikkoja. Saatiin itsellemme aina uuden vuoden aattoon asti pienellä työllä löydettyä tästä Lipe Beach Resortista bungalowi, jolle kertyy aika paljon hintaa, eli 1200 baht/yö (n. 30 e). Bungalowi on kuitenki ihan hyvä ja ollaan toisella rivillä heti rannasta. Meille selvisi ekana iltana myös, että meillä oli pari lemmikkiäkin kylppärissä: sammakoita, joilla on jotkut imukuppiräpylät, joilla ne pysyy myös seinässä kiinni. No, tokana iltana kyllästyttiin kuitenkin niihin ja Henkka urheana nappasi ne roskikseen ja sillä saatiin kaverit heivattua ulos muille mestoille. Saa nähdä, tulevatko tyypit takaisin, koska katon ja seinän välissähän täällä on ihan sopiva tila kavuta takaisin bungalowiin.
Uuden vuoden aatoksi olikin sitten jo hiukan hankalampi löytää majoitusta, koska joka paikka on täynnä. Täällä on useita resortteja, ja silti kaikki täynnä, mikä siis jo kertoo siitä, ettei tämä nyt ainakaan hiljaisin paikka ole. Ekana päivänä lähdettiin kävelemään ympäriinsä ja kyseltiin jokaisesta resortista, olisiko meille jotakin kattoa pään päälle vuoden vaihteessa, mutta ei. Oltiin jopa saaren aivan toisessa päässä pitkällä kaikesta muusta, missä on pari resorttia, mutta ei. Illan hämärtyessä alkoi toivo jo hiipua ja mietittiin, että jos ei saada majoitusta, on uudeksi vuodeksi pakko vaihtaa saarta sitten.
Eilen huomattiin agoda-nettisivustolta kuitenkin, että yhdellä resortilla, joka on vasta avannut ovensa, on yksi bungalowi tässä Sunrise beachilla vapaana ainakin netin mukaan. Pienellä väännöllä löydettiin hiukan hankalasti, vaikkakin aivan rannassa oleva Kaixolipe-resortti, jossa käytiin tarkastamassa vasta viikko sitten valmistuneet pari bungalowia vielä muuten valmisteilla olevan pihaympäristön luona. Varattiin siitä kaksikerroksinen bungalowi siksi yhdeksi yöksi, että ei tarvitse näin ennen uutta vuotta alkaa vaihtelemaan paikkaa, kun ei tiedä, onko muuallakaan tilaa. Hintaa tälle majapaikalle kertyi aika huimasti, eli 62 e/yö… No, onpahan ainakin katto pään päällä ja kerrankos sitä eletään!
Eilinen ensimmäinen varsinainen päivä täällä meni muuten lungisti lepäillessä. Makoiltiin rannalla ja meidän bungalowin edustalla, kierreltiin hiukan pitkin saaren kävelykatua ja illalla otettiin tunnin jalkahieronnat, jotka maksoi yhdelle 300 baht eli n. 7,5 e. Illalla ihasteltiin vielä kirkasta tähtitaivasta ennen kuin painuttiin pehkuihin. Tänäänkään ei mitään kovin raskasta tai erikoista ajateltu tehdä, sillä nyt on aika levätä ja rentoutua. Ollaan juuri tässä meidän resortin ravintolassa, syötiin aamiainen ja edessä oleva turkoosi meri ja valkoinen hiekkaranta taitaa kutsua.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Slowboatilla Luang Prabangiin

Junalla Chiang Maihin