Kioto, Japani
Tiistaina saavuttiin siis Kiotoon. Tämä on kaunis pienemmän ja kotoisamman tuntuinen kaupunki, jossa korkeiden rakennusten ja valtavien ihmismassojen sijaan on temppeleitä joka kulman takana ja polkupyörällä tai bussilla pääsee vaivattomasti suoraan lähemmäs luontoa. Muistuttaa itseasiassa ensimmäisen Aasian reissumme pohjoisen Thaimaan Chiang Maita tai Laosin Luang Prabangia hieman. Tosin Kioto on suurempi.
Keskiviikkona vuokrattiin pyörät ja lähdettiin ajelemaan itäiseen Kiotoon Eikan-do -buddhatemppelille. Vieressä on myös muita temppeleitä ja kiertelimmekin temppeleillä ja todella kauniissa japanilaisissa puutarhoissa temppeleiden alueilla. Pyörä on helpompi kulkuväline kuin jalat tai muut vaihtoehdot. Kolmen tunnin vuokra maksoi 1000 jpy eli alle 10 e. Pyörät olivat vielä sähköavusteisia, joten ylämäessäkään ei tarvinnut hikoilla ellei itse halunnut. Täällä kaikki on tehty helpoksi. (Ollaanko muuten kerrottu, että esim wc-pöntön istuin on useimmissa paikoissa lämmitetty ja toimii enemmän tai vähemmän elektronisesti ja joka pöntöstä esim. löytyy pyllynsuihkutin, joka pesee pyllyn? :-D)
Saatiin jotain vinkkejä Kioton kiertelyyn myös newyorkilaiselta jazz-kitaristilta, joka on viettänyt paljon aikaa täällä vuosien saatossa. Pyöräiltiin itä-Kioton vuorten tuntumassa ja kuvat ehkä kertovat enemmän kuin sanat. Tällaiseksi olimme Japanin kuvitelleetkin!
Kioton kultainen temppeli ja Gionin geishat
Eilen torstaina lähdettiin Kinkakuji-temppelille, eli kullatulle temppelille, joka on yksi suosituimmista nähtävyyksistä. Päästiin perille hieman pidemmällä sijaitsevalle Kinkakujille bussilla, joka maksoi 220 jpy/nokka/suunta. Temppeli oli ihan ok, mutta täytyy sanoa, ettei se kovin kummoinen kokemus muuten ollut. Ympäröivä alue ja esimerkiksi temppelin puutarhat eivät olleet muihin verrattuna kovin ihmeellisiä. Kultainen rakennus aurinkoisena päivänä sen sijaan oli ihan ok kokemus sen muutaman minutin kun sitä jaksoi pällistellä.
Gion on kuuluisa geisha-alue, joka on täynnä japanilaisia teehuoneita, joissa geishat viihdyttävät asiakkaita tanssilla ja keskusteluilla. Sekä tietysti kaatavat teetä juuri oikealla tavalla vieraille. Gion ei ole kovin suuri alue. Se käsittää yhden suuremman pääkadun ja pieniä poikkikatuja. Täällä voi törmäillä ihka oikeisiin geishoihin ja maikoihin valkoisine naamameikkeineen ja näyttävine kimonoineen. Luimme, että maiko on geishaopiskelija, johon meidän länsimainen käsityksemme eritoten geishojen ulkonäöstä perustuu. Maikot ovat niitä, joilla on valkoiseksi maalatut kasvot ja näyttävämmät puvut, geishat ovat koulutuksen loppuun käyneitä, eivätkä pukeudu yhtä näyttävästi.
Löysimme hyvän spotin geishatalon lähettyviltä ja jäimme pienen poikkikadun kulmille odottelemaan geishoja (tai maikoja siis oikeastaan, mutta käytettäkööt heistä nyt länsimaisen käsityksemme mukaisesti nimitystä geisha). Ja hups vaan, johan alkoi valkonaamaisia, punahuulisia ja -kulmakarvaisia tanssijoita tulemaan. Turistit, jotka sattuivat olemaan kanssamme samalla kadulla, olivat meidän lailla haltioissaan. Salamavalot räpsyivät geishojen tepsutellessa puuvarvastossuillaan viereisiin teehuoneisiin.
Bambumetsä
Tänään perjantaina lähdettiin bussilla läntiseen Kiotoon vuorten juurella olevaan bambumetsään, joka on myös suosittu nähtävyys. Alueella kasvaa monimetrisiä bambuja tiheään toinen toisensa jälkeen. Ihan hauska kokemus, joskaan bambujen kasvualue ei ollut kovin suuri ja varsinainen “bambupolku” ei ollut sekään liian pitkä. Pitkät bambut, jotka kalisivat ja kolisivat toisiinsa tuulessa olivat joka tapauksessa kiva nähdä.
Lähellä on myös temppeleitä ja joki vuorten juurella. Alue on kaunista ja vuorten keskellä kävely on hauskaa. Löysimme joen vartta kävellessämme myös reitin näköalatasanteelle, josta pääsi korkeammalta katselemaan vuortensolaan. Vau! Ihanaa päästä kaupungin hulinasta ja autojen luota hetkeksi kokonaan pois. Nähtiin joella myös iso haukka, joka leijaili pitkään nähtävillämme ja välillä tosi läheltäkin. Variksilla taisi olla pesä siinä jossain lähellä kun tuntuivat olevan aika hermona haukan läsnäolosta ja hyökkäilivät haukkaa kohden aina haukan lähestyessä tiettyä kohtaa. Tätä esitystä seurailimme aikamme auringon paisteessa. Harmi, että pian alkaa loma lähestyä jo loppuaan.
Ps. Syötiin eilen parasta sushia ikinä. Setti valmistettiin suoraan edessämme istuessamme ikään kuin baaritiskillä jakkaroilla. Vaikutti tosi suositulta paikalta. Raaka tonnikala suli suuhun ja merilevä samoin. Eipä olisi uskonut!













Kommentit
Lähetä kommentti